maanantai 20. lokakuuta 2014

Tätä on Corvo meininki....

Aamu alkoi aurinkoisena ja kohtuullisen tuulettomana. Osalle miehittäjistä aamu oli viimeinen ja osalle retki vielä jatkuu. Itse painuin toisella taksilla ylös Jannen kanssa. Ajatus oli mennä ensin Poco de Aqua:n kurkkaamaan olisiko eilinen kerttuli vielä maisemissa. Muutaman tunnin odottelu toi vain äänihaviksia, joten päätimme lähteä kohti do Vintea. Suunnitelmat muuttuivat aikalailla, kun saavuimme Jannen kanssa kuuluvuusalueelle....Blackpoll Warbler at village...Toistimme haviksen walkie talkie:n kautta alhalla oleville, koska tiesimme lajin puuttuvat muutamalta ruotsalaiselta. Varsin nopeasti tielle alkoi ilmestyä muitakin ja sitten matkaan. 

Saapuessamme kylälle oli tilanne jo ohi. Kylään jääneet olivat nähneet linnun ja pääosin siirtyneet lentokentälle lähtevää lentoa odottamaan. Tilannekuvan selkiydyttyä totesimme Jannen kanssa, että ei alkuperäiselle paikalle enää kannattanut jäädä vaan liikkuvaa lintua tuli lähteä etsimään. Tunnit kuluivat, kunnes Jouni laittoi walkie talkien kautta verenpaineet nostattavan viestin..."No bird...kuuleeko Mika...kyllä...tässä oli äskön joku käen näköinen lintu...missä...täällä lentokentän länsipäässä olevissa tamariskipuskissa...OK tulemme" ja sitten mentiinkin lujaa. 

Lintu löytyikin varsin nopeasti uudelleen tamariskipuskan sisältä ja määrittyi Yellow-billed Cuckoo eli amerikankäeksi. Porukat kokoontuivat ja kamerat lauloivat. Tätä lajia olin odottanut ja toivonut kolmen vuoden ajan. Lintu oli varmasti juuri saapunut, koska oli aika väsyneen oloinen. 

Yellow-billed Cuckoo eli amerikankäki

Yellow-billed Cuckoo

Amerikankäki on varsin helppo tunnistaa, sillä lajin nokka on aikuisella yksilöllä aina keltainen. Lisäksi kurkku on valkoinen, toisin kuin nuorella missisipinkäellä. Lisäksi käsisiivellä on runsaasti ruosteenväriä. Pyrstön alapeitinhöyhenissä on kolme isoa valkoista"täplää" kun taas missisipinkäellä "täplät" ovat selkeästi pienemmät. 

käkibongaus
Kuvauspuuhat keskeytyivät, kun walkie talkie pärähti Jens:n toimesta. Blackpoll Warbler...lentokentän toisella puolella...ja taas juostiin ja juostiin muuten kunnolla...juostessa vain mietin, että jaksaa jaksaa...nyt ei voi hyytyä...Paikalle päästyäni lintu näkyi suorastaan fantastisesti matalissa reunapuskissa. Voi hyvä tavaton mikä vartti! Kaksi wp-elistä. 

Blacpoll Warbler eli viirukerttuli
Tänään havaittu viirukerttuli on nuori yksilö, jonka tunnistaa kahdesta selkeästä siipijuovasta, harmaasta niskasta, valkoisesta alaperästä ja keltaisista varpaista. Myös nuoren linnun ohjas on usein tumma. 

Nyt hymyilyttää suomipoikia
Suomalaiset olivat tänään iskussa, kun ensin Mika ja Markku löysivät viirukerttulin ja sitten iltapäivällä Jouni amerikankäen. Onnittelut löytäjille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti