sunnuntai 11. elokuuta 2019

Hallitseva mestari

Sadepäivänä on mukava palata viime kevään kuvauksiin. 

Kuvien metso oli varsinainen tapaus. Aina paikalla ja aina super aggressiivinen. Jokainen kuvausyritys kesti korkeintaan kymmenen minuuttia ja päättyi samalla tavalla. "Kilpailevan koiraan" eli kuvaajan pakoon, juoksemalla niin lujaa kuin mahdollista. Muutaman kerran hallitseva mestari lensi kannoillani. Näinä hetkinä olin varma, että nyt tulee "turpaan" ja lujasti. Onneksi mestarille riitti ajojahti. 

Sanomattakin on selvää, että tällainen käytös ei ole terveen linnun käytöstä. Kyse oli ns. "hullusta" yksilöstä, joka ei tuntenut minkäänlaista arkuutta ihmistä kohtaan. 


NikonD500+600mmf4 1/800,  f4.5,  ISO 1250
NikonD500+600mmf4 1/800, f4.5, ISO800

torstai 25. heinäkuuta 2019

Yllättävä kohtaaminen

Päivä oli ehtinyt jo pitkälle Morgonlandetilla ja aamun pehmeät valot vaihtua kuuman kesäpäivän koviin ja jyrkkiin. Aamu ei ollut tarjonnut mitään erityistä kuvattavaksi. Riskilöitä olin seurannut ja hakenut tilaisuutta saada kuvata näitä veikeitä merilintuja matalasta kuvakulmasta.

Riskilä
Nikon D500+600mm/f4 1/2000s, F4,5, ISO250

Nouseva lämpötila pehmitti minuutti minuutilta kuvaajan odotukset haavekuvien toteutumisesta. Ajatukset kulkivat kohti repussa odottavaa aamiaista. Kunnes havahduin, että jotain yllättävää ja "epämääräistä" liikkui selkäni takana. Hieman liian ripeästi käännyin, sillä minua tuijotti noin 15 metrin päästä harmaahylje eli halli. Kohtaaminen taisi tulla meille molemmille yllättäen, sillä siinä me toisiamme hetken tuijotettiin. Onnekseni kameran asetukset olivat noin karkeasti kohdallaan, että sain muutaman ruudun tästä hauskasta kohtaamisesta ikuistettua. 

Harmaahylje eli Halli
Nikon D500+600mm/f4 1/2000s, F4,5, ISO250
Harmaahylje eli Halli
Nikon D500+600mmf4 1/2000s, F4,5, ISO250

lauantai 29. kesäkuuta 2019

Tusina suosituksia Kuusamoon

Tämän bloggauksen tarkoituksena ei ole kertoa joukkueemme Team -75 rallitunnelmista vaan jakaa avoimesti lähes kahdenkymmenen vuoden opit. Siis kuinka menestyä Kuusamon SM -rallissa? Luonnollisesti näkemykset perustuvat vain yhden joukkueen kokemuksiin. Uskon kuitenkin, että niistä on hyötyä kenelle tahansa Kuusamon ralliin osallistuvalle tai ralliin osallistumista harkitsevalle. 

Kuusamon ralli poikkeaa muista ralleista pohjustamisen vaativuuden vuoksi. Toki useita muitakin ralleja pohjustetaan. Kuusamo vaatii kuitenkin pitkäjänteistä pohjustamista. Rallialue on laaja ja kaikkialle ei ehdi ilman huolellista valmistautumista. Joukkueemme perustajajäsen Mika Korkki on erikoistunut "karttaharjoituksiin". Hänen vuosia jatkunut työ havaintojen tallentamiseksi kartalle on johtanut siihen, että meillä on melko hyvä kuva ns. "kultaisen kolmion" rajoista. Tämän kolmion rajojen sisäpuolelta pystyy hoitamaan tehokkaasti reilu 100 lajia, vuodesta riippumatta.

Suositus I 

Tutki Tiiraa ja vie vähintään viimeisen 5 vuoden mielenkiintoiset havainnot paperiselle kartalle.

 

"kultainen kolmio"

 

Lintuvuodet eivät ole samanlaisia keskenään. Joinakin vuosina "myyrän purijoita" on ihan kaikkialla ja toisena totaalisen kadoksissa. Takatalvi keskeyttää laululintujen muuton ja tiukasta yrittämisestä huolimatta osa lajeista on kadoksissa. Lintuvuoden kokonaiskuvan selvittäminen kuuluu viimeisen kuukauden kotiläksyihin. Sääpalvelut on syytä ottaa seurantaan viimeistään vapun jälkeen ja ennusteiden rinnalla kannattaa seurata Tiiran havaintopalvelua. Tietoja vertaamalla saa muodostettua mielikuvan kuluvan vuoden lintutilanteesta. Varsinainen totuus sitten paljastuu Kuusamoon saavuttaessa, mutta hyvin tehdyt kotiläksyt säästävät pohjustuskilometrejä ja pitävät pohjustajien motivaation yllä, kun ei tuskaila tiettyjen lajien puuttumista, jos ylipäätänsä vuosi on näiden lajien osalta hiljainen.

Suositus II

Tarkista myyrä- ja hyönteistilanne LUKE:n ja Metsähallituksen ylläpitämistä tilastoista jo hyvissä ajoin ennen Kuusamoon siirtymistä. Seuraa eri sääpalveluita rallia edeltävän kuukauden ajan. Muodosta mielikuva lintuvuodesta ennen Kuusamoon saapumista. Mikäli mahdollista, tee tunnusteluretki Kuusamoon toukokuun toisella tai kolmannella viikolla. 

 

Harvalla on mahdollisuutta käyttää pohjustamiseen viikkoa pidempää aikaa. Useimmilla ei edes tätä. Rajallisen ajan vuoksi pohjustamisen suunnitteluun kannattaa panostaa. Olen laatinut meidän joukkueelle excell -taulukon pohjustettavista paikoista yhdessä Mikan kanssa. Tavoitteena on ollut laatia eheitä pohjustuskokonaisuuksia, välttäen turhaa ajelua pitkin laajaa Kuusamoa. Päivitämme taulukkoa aktiivisesti. Kymmenen vuoden lopputuloksena meidän excell -sisältää noin 100 kohdetta pohjustettavaksi.

Suositus III

Laadi karttaharjoituksen pohjalta pohjustamiseen lista paikoista, missä on käytävä. Täydennä paikkalistaa target -lajeilla. Pidä lista ajantasalla päivittämällä sitä aktiivisesti. 

 

 

Pieni pala pohjustamisen viikko-ohjelmasta

 

Pohjustamisen tarkoituksena on selvittää mistä lintuja löytyy. Tämän vuoksi pohjustamiseen käytettävät resurssit (aika, pohjustajien lukumäärä ja ajoneuvojen määrä) on syytä kohdentaa fiksusti. Tähän auttaa pohjustamisen viikko-ohjelma. Siis listaus siitä, että mitä kukin tekee eri päivinä. Viikko-ohjelma on hyvä tulostaa ja ripustaa kisamökin seinään. Siitä on hyvä käydä lävitse kunkin pohjustajan päiväohjelma ja tavoitteet. Varsinaisen rallireitin suunnittelu pohjautuu pohjustamiseen. Siksi pohjustaminen kannattaa aloittaa ns. "isosta kehästä" eli aluksi kierretään kaukokohteet. Viikon edetessä "kehä" tiivistyy ja rallireitin suunnittelu käynnistyy tiedon määrän kasvaessa. Meidän joukkueen tavoitteena on ollut, että kaikki kohteet ovat käyty tarkistamassa ralliviikon maanantaihin mennessä. Tiistaista alkaen pohjustaminen keskittyy alustavan rallireitin tiivistämiseen ja "puutelajien" hakemiseen, mikäli mahdollista alustavan reitin varrelta.


Suositus IV

Laadi viikko-ohjelma pohjustamiseen. Rakenna ohjelma vastaamaan käytettävissä oleviin resursseihin. Pohjustuspäivät eivät saa olla holtitonta ajamista paikasta toiseen. Myös levolle ja joukkueen yhdessä ololle on syytä varata riittävästi aikaa. Sovita pohjustamisen päivätavoitteet vallitsevaan säätilaan. 

 

Pohjustaa voi toki monella tavalla. Olennaista on, että pohjustaminen tuottaa toivotun lopputuloksen. Miten tähän päästään? Kokemuksiemme perusteella paripohjustamista voi suositella. Havainnoitsijoiden vireystilat vaihtelevat ja osaaminen ei ole tasalaatuista. Siksi paripohjustukseen kannattaa sijoittaa erilaisia persoonia, jotta havainnointi on tehokasta ja monipuolista. Myös hajauttamista kannattaa käyttää pohjustamisessa. Kävelyyn, pyöräilyyn tai melontaan kannattaa panostaa. Autossa istuminen ei ole pohjustamista vaikka kuinka pysähtelee avoimesta ikkunasta äänimaailmaa tarkkailemaan.

Suositus V

Pohjusta pareittain. Panosta pohjustamisen laatuun, ei pohjustettujen kohteiden lukumäärään. Käytä aikaa ja havainnoi tarkasti. Katso tilanteet loppuun eli miten mielenkiintoinen laji käyttäytyy. Merkitse havainnointiaika ja vallitseva säätilanne viipymättä ylös.  

 

Rallireitin suunnitteluun kannattaa panostaa. Alustava suunnitelma kannattaa olla "karttaharjoituksen " tasolla valmis viimeistään kahta vuorokautta ennen rallin suunniteltua aloitusta. Meidän joukkue on pyrkinyt suunnittelemaan alustavan reitin viimeistään tiistaina, jotta aikaa reitin tiivistämiseen jää riittävästi. Alustava reitti jakaantuu karkeasti neljään 6 tunnin aikajaksoon. Keskeistä on tehokas aloitus ja rallikilometrien minimointi. Hyvä reitti asettuu 400 - 500 kilometrin välille. Näin jää aikaa tärkeimmälle eli havainnoinnille. Joukkueen  vireystilan vahvistamiseksi viimeisille tunneille on hyvä sijoittaa ns. varmoja lajeja. Näin joukkue tietää, että kannattaa painaa loppuun asti. Pitkiä siirtymisiä on hyvä sijoittaa hiljaisille tunneille tai mahdollisen saderintaman väistämiseen.

Suositus VI

Aloita rallireitin suunnittelu hyvissä ajoin. Varaa vähintään yksi pohjustuspäivä reitin tiivistämiseen. Minimoi ajamiseen käytettävät tunnit. Lopullinen rallireitti on syytä suunnitella 23 tunnin mittaiseksi, sillä aina tulee yllätyksiä, joihin liian kireä aikataulu ei pysty sopeutumaan. 

 

Mika merkitsee alustavaa rallisuunnitelmaa kartalle

Pohjustuslajeja vietynä karttaan
Onnistunut aloitus nostaa rallijoukkueen henkistä tasoa uudelle tasolle. Siksi aloitukseen kannattaa erityisesti panostaa. Useamman huutolajin aloituksella on kiva jatkaa seuraava vuorokausi. Aloitus kannattaa sijoittaa viisaasti reitille, minimoiden kilometrit. On myös hyvä huomioida, että heräämisen ja aloituksen välissä ei tulisi olla liian montaa tuntia, koska näin valvottujen tuntien määrä ei kasva älyttömäksi. Liukuma mahdollistaa taktikoinnin ja sitä on hyvä hyödyntää. Meidän joukkue on pyrkinyt heräämään mahdollisimman myöhään ja aloittamaan vasta kymmenen jälkeen. Olemme halunneet maksimoida lauantaiaamun pituuden. Luonnollisesti rallisää ja suunniteltu rallireitti vaikuttavat merkittävästi aloituksen ajoittamiseen.

Suositus VII

Panosta aloitukseen. Sijoita aloitus ajallisesti ja maantieteellisesti älykkäästi. Käytä liukumaa.

 

Rallaaminen koostuu erilaisista toiminnoista. Staijaamisen sijoittaminen rallisuunnitelmaan vaatii yleensä kompromissejä. Yhdessä sovittavia asioita on muun muassa staijaukseen varattava aika ja montako staijaustuokiota rallireittiin sijoitetaan. Joukkueemme on vuosien varrella testannut erilaisia kompinaatioita. Olemme aloittaneet staijaamalla ja olemme lopettaneet staijaamiseen. Olemme sijoittaneet yhden tai useampia staijaustuokioita reitille. Selkeästi parhaat tulokset on tuonut selkea staijaustuokion sijoittaminen joko alkuun tai ensimmäisille tunneille. Näin joukkue on ollut vireystilaltaan parhaimmillaan "tyhjää" taivasta tuijottaessa. Noin tunnin yhtenäinen staiji tuottaa tulokseksi hyvässä paikassa useamman huutolajin.

Suositus VIII

Aloita staijaamalla tai sijoita staijaustuokio rallin ensimmäisiin tunteihin. Yleensä yksi tuokio riittää, loput hoituu rallin oheistoimintona. 

 

Kuusamon keskusta on tunnetusti loistavaa lintualuetta. Muutaman kilometrin säteeltä löytyy useampi käymisen arvoinen kohde. Tämän vuoksi keskusta kuuluu jokaisen rallijoukkueen reitille. Kysymys on pitkälti milloin keskustassa pyöritään? Joukkueemme on vuosittain kipuillut keskustaan kiirehtimisen kanssa. Lopputuloksena usein liian myöhäinen saapuminen tiettyjen lajien osalta. Negatiivisien kokemuksien opettamana olemme lopettaneet sinne kiirehtimisen. Nykyisellään saavumme keskustaan noin klo 2000 ja varaamme aikaa paikkojen koluamiseen reilut 2 tuntia. Keskustaan palaamme aamun tunteina hoitamaan kepeästi päiväaktiiviset lajit.

Suositus IX

Keskustaan saapumista ei tarvitse kiirehtiä. Sovita saapuminen hoidettavien lajien lajityypilliseen käyttäytymisajankohtaan. Käväise useamman kerran parhaissa paikoissa, sillä linnut ovat välillä katveessa. 

 

Laululintujen havainnointiin kannattaa panostaa. Tarjolla on useampi arvolaji ja etenkin Kuusamolle ominaisia lajeja. Usein näiden hoitamiseen käytetään tunteja ja kiire tulee paikasta toiseen siirtyessä. Tämän välttämiseksi pohjustamisessa kannattaa kiinnittää huomiota laululintujen käyttäytymiseen. Laulavatko linnut vain aamun kallisarvoisina tunteina vai voiko arvolajin hoitaa myös toisena ajankohtana. Etenkin Valtavaaran ja Konttaisen alueelta löytyy useampi arvolaji, joiden hoitaminen tuntuu useamman joukkueen osalta ajoittuvan aamun tunteihin. Silloinkaan ei ole kiire, kyllä linnut laulavat vielä myöhäisinä aamun tunteina. Legendaarinen Paras A -joukkue hoiti arvolajit usein jo ennen aamun tunteja. Testasimme heidän taktiikan ja havaitsimme sen varsin toimivaksi.

Suositus X

Panosta laululintuihin. Usein laululinnut laulavat pitkälle aamupäivään saakka ja on mahdollista, että laulavat myös aktiivisesti alkuillasta. Laululintujen hoitamista ei kannata jättää vain aamun tunteihin. 

 

Rallissa menestyminen vaatii halua menestyä. Ymmärän varsin hyvin, että jokaisen joukkueen tavoitteena ei ole kisan voittaminen vaan esimerkiksi mukava yhdessäolo ja hienojen yhteisten havaintojen jakaminen. Mikäli joukkue asettaa tavoitteekseen mahdollisimman hyvän menestymisen, on tavoitteesta hyvä keskustella ennen Kuusamoon saapumista. Joukkueen tavoite ja tarkoitus on oltavan jokaisella joukkueen jäsenellä tiedossa ennen saapumista Kuusamoon. Näin vältytään motivaatiota syöviltä keskusteluilta siitä, että miksi kaikki eivät voi kiertää Kuusamon hienoja lintukohteita? Usealla sinipyrstöhavainnolla ei rallia voiteta. Rallissa menestyminen vaatii henkilökohtaisista intresseistä luopumista joukkueen yhteisen tavoitteen hyväksi. Helposti hoituva kivitasku on rallissa arvokkaampi kuin sinipyrstö, koska niitähän laulaa useita aina Valtavaaralla.

Suositus XI

Menestystä janoavan joukkueen tulee jakaa yhteinen tavoite ja tarkoitus. Jokaisen jäsenen on ymmärrettävä luopua omista intresseistä joukkueen yhteisen tavoitteen vuoksi. Näistä ja rallijoukkueen erilaisista rooleista (kuski, kirjuri, "kellokalle" yms.) on sovittava hyvissä ajoin. Pohjustusviikko tulee käyttää pohjustamista varten. 

 

Kuusamon rallissa peruslajit on jaettu kolmeen kategoriaan Peruslajit I koostuu 70 lajista. Peruslajit II ja III koostuvat kumpikin 20 lajista. Kokonaisuudessaan peruslajit kattavat 110 lajia. Näiden jokaisen havaitsemiseen kannattaa panostaa. Rallissa menestyy takuuvarmasti, jos havaitsee minimissään 105 peruslajia. Muutimme vuoden 2016 rallin jälkeen joukkueemme pohjustamisstrategiaa. Aloimme keskittymään erityisesti peruslajeihin. Tiesimme, että voittaminen vaati näiden täsmällisempää hoitamista. Vuosi vuodelta pohjustamisessa havaittujen lajien kokonaismäärä on laskenut noin 140 lajiin ja saman aikaisesti peruslajien osuus on tästä määrästä kasvanut. Vuoden 2016 jälkeen tavoitteemme on ollut noin 110 peruslajin havaitseminen pohjustuksissa ja etenkin rallissa.

Suositus XII

Kuusamon SM -linturalli voitetaan peruslajeilla. Pyri pohjustamaan maksimimäärä peruslajeja tiiviin rallireitin varrelle. Itse rallissa olennaista on pohjustettujen peruslajien "pitävyysprosentti", joka tulee olla enemmän kuin 95%.



sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Vieras lahden takaa

Kuluneen viikonlopun aikana Salossa havaittiin kattohaikara, joka on alueellamme lähes vuosittain tavattava pikkuharvinaisuus. Kevät on selkeästi parasta aikaa havaita tämä lähimmillään Virossa pesivä laji. Kattohaikara on kerran myös pesinyt Suomessa, vuonna 2015. 

Lajin on odotettu laajentavan levinnäisyysaluettaan kohti pohjoista, mutta toistaiseksi kymmenistä vuosittain tehdyistä havainnoista huolimatta laji ei ole asettunut Suomeen. Vaikka lajin asettumista pesimälajiksi on edistetty tekopesiä sopiville seudulle rakentaen. Salon seudullakin löytyy tekopesä useammasta paikasta.

NikonD500+600mmf4, 1/2000, f/4.0, ISO640

Itse en ollut havainnut lajia muutamaan vuoteen, joten ajatus pikku bongauksesta kuvaamismielessä kiinnosti. Lintu oli helposti havaittavissa, 110 -tien viereisellä pellolla. Sänkipelto ei vain luonut mitenkään tunnelmallista kuvausolosuhdetta, mutta muutama dokkarikuva tuli räpsittyä. 


NikonD500+600mmf4, 1/2000, f/4.0, ISO640

keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Kiehtova kuu

Uskon, että valtaosa ihmisistä kiinnittää huomiota kuuhun, vähintäänkin täydenkuun aikana. Kirkkaina öinä täysikuu valaisee maiseman aivan erityisen maagisella tavalla. Valo ja varjot antavat mielikuvitukselle sytykkeitä ja ainakin minuun valtaa sellainen uteliaisuuden ja pelon sekainen tunnemyrsky. Ehkä tämä kuun luoma tunnelma saa minut uudelleen ja uudelleen kuvaamaan kuuta. Jokaisena kertana kuu on näyttäytynyt erilaiselta kuin aikaisimmilla kerroilla, mutta tunnelma on sama.

Nykyisin kuun liikkeet tulee jo hyvissä ajoin tarkastettua kuukalenterista, että pystyy suunnittelemaan tulevaa kuvausta. Toistaiseksi kuvaaminen on keskittynyt itse päätähteen, mutta tulevaisuudessa haaveena on kuun sijoittaminen etukäteen suunniteltuun maisemaan. Joitain haja-ajatelmia sopivista maisemista pyörii jo päässäni. 

Pääsiäisenä kuu näyttäytyi erinomaisesti ja pitkäperjantaina oli vuorossa täysikuu. Kevyttä jännitystä tulevasta rakensivat taivaalle kerääntyneet pilvet ja tilanne näytti Salossa erityisen surkealta vielä ilta kahdeksalta. Kehnoista lähtökohdista huolimatta asetuin Kivilaiturille Halikonlahden pohjukkaan kuunnousua odottamaan. Matalalla roikkuneet pilvet estivät kuunnousun kuvaamisen, mutta selittämättömästä syystä jäin tulevaa seuraamaan. Odottaminen palkittiin punaista hohkaavana kuuna. Pilvet itseasiassa loivat erityistä mielenkiintoa kuvaamiseen, sillä kuu rajautui jännästi pilvien toimesta. Alla neljän kuvan sarja kuunnoususta. 

Nikon D500+600mmf4, 1/250, f/6.3, ISO2000

Nikon D500+600mmf4, 1/50, f/13, ISO1600

Nikon D500+600mmf4, 1/30, f/13, ISO1600

Nikon D500+600mmf4, 1/30, f/13, ISO1600
Ilma kirkastui puolenyön jälkeen, jolloin kuunkuvaamiselle muodostui erinomainen mahdollisuus. Tuuli ei haitannut kuvaamista eikä pilvistä ollut enää tietoakaan. Tällaisina hetkinä kuvaaminen on silkkaa nautintoa. alla kuva kuusta optimaalisissa olosuhteissa. 

Nikon D500+600mmf4, 1/800, f/10, ISO 640

sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Hormoonit hyrrää

Telkkien soidinmeno on tunnetusti hyvin näyttävä ja kiihkeätempoinen näytelmä. Jo useamman vuoden olen toivonut pääseväni seuraamaan näytelmää kuvaamisen kannalta sopivalta etäisyydeltä. Kuluvana keväänä minulle tarjoutui vihdoin mahdollisuus sijoittua oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Sulapaikka oli vielä pieni ja useampi lintu oli saapunut soidinmenoja käymään. Lisäksi piilokoju mahdollisti lintujen tarkkailun ja kuvaamisen soidinmenoja häiritsemättä. 

Nikon D500+600mmf4, 1/1250, f/5,0, ISO800
Koiraiden tunnusomainen soidinkäyttäytyminen on mielenkiintoista seurattavaa. Tehdäkseen vaikutuksen naaraaseen, koiraat "nakkelevat" niskojaan varsin kulmikkaasti. Lopuksi nokka sojottaa kohti taivasta ja samalla koiras päästää tunnusomaisen kutsuäänen. 

NikonD500+600mm/f4, 1/1250, f/5,0, ISO800
Naaraan huomion saatuaan koiras kuljettaa naarasta perässään, katse napakasti yläviistoon naulattuna. Varsinainen pariutuminen tapahtuu luonnollisesti myöhemmin, mutta jo tunnusteluvaihe saa koiraan käyttäytymään hyvin itsevarmoin elein. 

NikonD500+600mm/f4, 1/1250, f/5,0, ISO800
Sulan muut koiraat eivät jää tilannetta toimettomina sivusta seuraamaan. Ensin tuijotellaan ja pyöritään ympärillä. Ikäänkuin tilannetta arvioiden. Tunnelma tiivistyy hetki hetkeltä ennen edessä olevaa yhteenottoa. Viimeistään tässä vaiheessa naaras siirtyy sivummalle seuraamaan ottelun lopputulosta. 

NikonD500+600mm/f4, 1/1250, f/5,0, ISO800

NikonD500+600mm/f4, 1/1250, f/5,0, ISO800

NikonD500+600mmf4, 1/1250, f/5,0, ISO800

NikonD500+600mmf4, 1/1250, f/5,0, ISO800
NikonD500+600mmf4, 1/1250, f/5,0, ISO800
Koiraiden yhteenotto on kiihkeä ja nopeatempoinen kamppailu, jossa ajetaan toista takaa, sukelletaan peräkkäin ja levitellään siipiä osoittaakseen mahtia. Koiraiden katseista paistaa läpi voitontahto. Eikä luovuttamiselle ole sijaa.  

NikonD500+600mmf4, 1/1250, f/5,0, ISO800
Kamppailun voittanut koiras ikään kuin erotuomarina levittää siivet tilanteen rauhoittumisen merkiksi, kutsuen naaraan lähellensä. Naaras saapuukin hallitsevan koiraan luokse aloittaakseen  alusta tunnusteluvaiheen koiraan kanssa.  

NikonD500+600mmf4, 1/1250, f/5,0, ISO800


lauantai 20. huhtikuuta 2019

Kalastajan saalis

Ilman lämmetessä karaistuneimmat muuttolinnut saapuvat varhain Suomeen. Ruokailupaikkojen vähyyden vuoksi useammat lajit kerääntyvät samoihin sulapaikkoihin, tarjoten kuvaajalle ennakoimattomia mahdollisuuksia. Tilanteiden toivossa lähdin varhain sataisena aamuna Halikonlahdelle, missä yksi kiinteistä kojuista sijaitsee sopivasti sulapaikan laidalla. 

Kojuun asettautumisen jälkeen paikalla olleet linnut unohtivat läsnäoloni ja jatkoivat touhujaan ikään kuin minua ei olisi ollut olemassakaan. Sain nauttia luonnon tarkkailusta "sisäpiiriläisen" silmin. Tunnetta ei oikein pääse kokemaan ilman kojua ja mieluiten vielä kojusta, joka on ollut paikalla pidempään. Linnut ovat ehtineet tottumaan kojun läsnäoloon. 

Sulassa ruokaili kolme isokoskeloa, joiden kuvaamiseen keskityin muiden lajien kustannuksella. Paikalla olleet kaksi koirasta keskittyivät lähinnä "kinastelemaan" sulan herruudesta, naaraan pysytellessä sivummalla. Päätin seurata naaraan touhuja silläkin riskillä, että missaisin näyttäviä koiraiden "kinastelu" tilanteita. 


Seurailtuaan aikansa koiraiden touhuja jäänreunalta, laskeutui naaras veteen ruokailemaan. Aktiivinen sukeltelu kannatti, sillä lähes joka toisen sukelluksen jälkeen naaras palasi pinnalle kala nokassaan. Osa kaloista oli liian isoja nieltäväksi, jonka johdosta paikalla päivystäneet harmaalokit pääsivät nauttimaan isokoskelon tarjoamasta "seisovasta pöydästä".  Onneksi osa saaliista oli itse kalastajallekin sopivaa.


Koskelokuvaukset keskeytyivät kuin seinään harmaahaikaran laskeuduttua jäälle. Sydän pomppaillen siirryin kojun sisällä kuvaamisen kannalta parempaan asentoon. Haikara tuijotti minua tuimasti kun aloin somittelemaan sitä ruudulle. Iso lintu kun ei mahtunut vaakakuvaan, etäisyyden ollessa muutamia kymmeniä metrejä. Onneksi meidän molempien hermot pitivät. Varovasti muutama lyhyt sarja. Ei vaikutusta haikaran käyttäytymiseen. Tuijotus jatkui yhtä tuimana.





maanantai 1. huhtikuuta 2019

Punakaulahanhesta uusi laji Salolle

Maaliskuun viimeisenä viikonloppuna havaittiin hyvin aikaiset kaksi punakaulahanhea. Linnut tuntuivat olevan liikkuvaista sorttia, sillä perjantain ja sunnuntain välisenä aikana linnut havaittiin ainakin Sastamalassa, Somerolla ja Koski TL:ssä. Itse en vielä viikonloppuna lähtenyt yrittämään bongausta vaan seurailin tilanteen kehittymistä. 

Tilanne kehittyi suotuisasti, sillä maanantai aamulla linnut löytyivät Salosta. Onneksi pysyivät paikalla iltaan asti, että halukkaat pääsivät bongaamaan. Itsekin kävin hakemassa Salon pinnan, sillä olihan kyse kaupungille uudesta lajista. Seuraava uusi laji on sitten 300 Salossa kautta aikojen havaittu. 

Punakaulahanhi 1.4.2019 salo