lauantai 18. lokakuuta 2014

Ensi askeleet paremmasta jaksosta...

Aamu alkoi Fojo:sta. Olimme Sepon kanssa juuri päässeet polun alkuun kun huomasimme jo ensimmäisen Red-eyed Vireon eli punasilmävireon. Valitettavasti aamun valot olivat sen verran niukat, että kuvaamisesta ei tullut mitään. Jälleen jäi vireo kuvat ottamatta, mutta onneksi viime vuonna sain ihan kunnon kuvat vireosta. Matkalla valkoiselle talolle kuulimme, että Philadelphia Vireo oli juuri näyttäytynyt. Askeltahti kiihtyi turhaan, eikä tunnin odottelukaan tuonut lintua vieläkään näkyviin. Osaa tänävuonna kiertää aika kiitettävästi meikäläiset. 

Odottelu keskeytyi walkie talkien "pärähdykseen" Northern Shrike at Lighthouse Walley. Kamat kasaan ja tielle. Sinne päästyämme olikin jo taksi tulossa ja mahduin viimeisenä kyytiin. Siirtyminen tapahtui nopeasti ja paikalle päästyämme oli tilanne päällä. Lintu oli näkyvillä, mutta lenteli rauhattomasti. Ehdin muutaman ruudun ottaa karmivassa tuulessa ja näimpä kaikki kuvat ovat "pehmeitä". Pirullista, mutta lintu otti siivet alleen ja lähti nouseamaan rinnettä ylös, kadoten lopulta ylärinteeseen. 



Lintu on todennäköisesti borealis/sibiricus ryhmän edustaja. Mikäli yksilö jonakin päivänä määritetään borealikseksi on havainto wp ensimmäinen ja koko ryhmän kolmas. Silmiinpistävää oli linnun kupeiden ruskea "vipevöinti", käsisiiven valkoisen määrän vähäisyys ja pään kuviointi sekä selkäpuolen harmaan värityksen kallistuminen kohti ruskeaa. Käytännössä käsisiiven valkoista ei nähnyt muuten kuin linnun lentäessä. 

Paluumatkalla kävimme vielä Reservoirissa kuvaamassa keräkurmitsaa, joka on viihtynyt paikalla jo muutaman päivän. Lintu kyllä löytyi, mutta ei ollut kovin yhteistyöhaluinen. No muutama dokumenttikuva tuli napattua. Myös kapustarinta näkyi.



Kyseessä on nuori lintu. Nuorella linnulla on tummat isot peitinhöyhenet, joiden reunat ovat kellanruskeat. Lisäksi nuoren linnun rinnan ja kupeiden täplitys on selvempää kuin aikuisen talvipukuisen linnun.