torstai 9. lokakuuta 2014

Satasia paukahteli siellä ja täällä...

Lyhyeksi jääneen yön saattelemina jatkoimme Sepon kanssa matkaamme Lissabonista Terceiralle ja sieltä edelleen Sao Miguelille. Lennot sujuivat moitteettomasti ja saavuimme Ponta Delgadan kentälle puolen päivän aikoihin. Auton vuokrauksen jälkeen huristelimme pelipaikalle kohtuullisen kovin odotuksin. Rannalla näytti olevan kahlaajia, mutta lupaavan alun jälkeen tilanne kuihtui kasaan...ei Willettiä...

Lisävahvistuksia saatiin seuraavalla koneella, kun paikalle saapui Corvolta bongaamaan lähteneitä tanskalaisia, brittejä ja yksi ruotsalainen sekä mr. Tarsiger. Koska tilanne oli levällään, päätimme hajaantuu etsimään lintua. Tunnit kuluivat ja mitään positiivista ei kuulunut. Paitsi se, että Corvolla oli alkanut vihdoin tapahtua, kun päivän aikana havaittiin red-eye vireo, rose-breasted grosbeak, indigo bunting ja scarlet tanager!

Neljän aikoihin olimme jälleen kokoontuneet puhdistamon luokse päivittelemään tilanteen surkeutta, kun yht'äkkiä äkkäsimme sopivan näköisen linnun lentävän kohti laavakiviä. Kiikarit silmille ja huutoa perään willet eli preeriaviklo

Hetken nautiskelun jälkeen lähdimme kuvaamaan päivän päätähteä, joka osoittautui varsin yhteistyökykyiseksi.

preeriaviklon tunnistaa mm. jykevästä nokasta ja
vihreän harmaista jykevistä jaloista

Lajityypillinen siiven alapeitinhöyhenten väritys ja kuviointi

Kuvaussession jälkeen piti soittaa virallinen onnittelusoitto Corvolle, jossa ystäväni Petri katkaisi tanagerilla 700:n ja vastavuoroisesti sain onnittelut takaisin 600:n katkaisusta. Aika historiallinen hetki, kun samana päivänä Bongariliiton puheenjohtaja ja päätoimittaja katkaisevat sataset!

kevyttä nautiskelua 4:n vuoden "urakan" päättymiseksi