sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Muutama kuva talven tultua...

Viikonlopun aikana myös Saloon saapui talvi ja sen mukana maa peittyi ohueeseen lumipeittoon. Sen johdosta ilma oli hieman kirkastunut ja ajatukset kuvausmahdollisuuksista vahvistuivat. Omaa suunnitteluani hieman haittasi, että loppuviikosta Uudestakaupungista oli löydetty Varsinais-Suomen ensimmäinen idänturturikyyhky. Lajin olen toki havainnut aikaisemmin Suomessa, mutta vain kerran Pietarsaaressa 2012. Onnistunut matka ukiin olisi siis tuonut TLY:n pinnan lisäksi makoisan talvipinnan  ja ehkä muutaman kuvankin. No, nyt ei ollut mahdollisuutta bongaukseen, joten kotiseuturetki tuli toteutettua.

Ajelin lasteni kanssa Teijolle ja otimme isäni mukaan kuvausretkelle. Ensimmäiseksi ajoimme aivan lapsuuteni maisemiin Mathildedaliin, jossa perinteinen karapuro ei tuottanut pettymystä. Leppoisa koskikara sukelteli purossa, mutta kuvauksen kannalta liian kaukana. Seuraavaksi siirryimme isäni metsäruokinnalle, jossa perinteiset metsätiaiset osasivat meitä jo odottaa. Paikalla pyöri muutama töyhtötiainen ja hömötiainen. Muuten metsä oli levollisen hiljainen. Ruuan lisäämisen jälkeen jäimme hetkeksi kuvailemaan ja muutama ruutukin syntyi näistä veikeistä metsien lajeista.




Lopuksi tarkistimme vielä Teijon retkeilyalueen puron ja paikalla höyri peräti 3 koskikaraa. Valitettavasti puro on vielä laajalti auki, joten kuvaamisesta ei oikeastaan tullut mitään. Tilanne kyllä paranee talven kiristäessä otettaan.


sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Yllätys "pulu"

Näin tammikuun alussa oli aika tarkistaa, että löytyisikös Salon perinteisiltä paikoilta vielä "turkinpuluja". Laji olisi isälleni uusi kuvauslaji, joten kiertämiseen oli ihan hyvä motiivikin olemassa. Menimme isäni kanssa ensimmäiseksi Rappulan ruokinnalle, josta olin joitakin vuosia sitten kuvannut puluja varsin mukavasti. No keli oli tänäänkin aika surkea kuvaamiselle, mutta ainahan voi yrittää.

Pienen etsimisen jälkeen löysimmekin 3 "turkinpulua" istumassa aika korkealla puussa, joten kuvaaminen ei oikeastaan tullut kyseeseen. No muutama dokumenttikuva tuli otettua ja tietenkin isäni kuvaili hieman enemmänkin, koska uusi kuvauslaji kiinnosti.

Turkinkyyhky

Seuraavaksi siirryimme Enolaan, jossa viimeaikoina oli parhaiten turkinkyyhkyjä havaittu. Kauan ei tarvinnutkaan etsiä, kun huomasimme 2 turkinkyyhkyä istumassa puussa yhden hieman mielenkiintoisemman kyyhkyn kanssa. Kiikarit silmille ja jopas jotakin... 2kv uuttukyyhkyhän se siinä - lepoisaa! Vaikka keli oli mitä oli, niin muutama kuva tästä oli ihan pakko ottaa. Sen verran harvoin olen talvella uuttukyyhkyjä nähnyt.  Kaukisen Markokin saapui sopivasti pelipaikalle ja siinä sitten yhdessä ihmeteltiin yllätys "pulua".  Lähiretkeily siis kannattaa.

2kv uuttukyyhky

lauantai 4. tammikuuta 2014

Lämmin vuodenaloitus

Vuodenvaihde vaihtui varsin lämpimissä tunnelmissa ja lumesta ei oikeastaan koko eteläisessä suomessa ollut tietoakaan. Toki ennenkin on ollut lämpimiä alkutalvia, mutta hieman hämmennystä herätti +6 astetta klo 06 aamulla. Aikamoista!

Olimme Markon kanssa suunnitelleet vuoden 2013 viimeisinä päivinä 1.1 reittiämme puutelajiemme pohjalta. Ennen Taivassalon kyhmyhaahkaa oli ollut "paketti" erityisen tiivis keskittyen, Kirkkonummelle, Espooseen ja Helsinkiin. Luvassa oli kaikenlisäksi vielä kivasti ns. arvolajeja. Kun sitten 30.12.2013 löytyi tuo kyhmyhaahka, niin piti hieman tehdä valintoja. Tosin helpostihan niistä selvittiin, koska pääkaupunkiseudun paketti oli tiivis eli sieltä kannatti jokatapauksessa aloittaa. Taivassaloon kyllä ehtisi siirtymään iltapäivän aikana, jos lintu olisi edelleen paikalla.

Olimme ensimmäisten joukossa Kirkkonummella, tarkemmin Porkkalan kärjen parkkipaikalla. Auringonvalosta ei ollut vielä tietoakaan, joten istuskelimme ihan rauhassa kahvia ryystäen.  Porukkaa alkoi valumaan kahdeksan jälkeen ja kohta olimmekin jo isossa jonossa matkalla kärkeen. Kärjen kalliot olivat ihan mielettömän liukkaita, joten sai kyllä kävellä ihan todella varoen, jotta ei kaatunut. 

Pääsimme kuitenkin ehjinä kärkeen, toki osa jäi suosiolla ns. välikärkeen. Valon lisääntyessä ensimmäiset lokit alkoivat liikkumaan ja vuodariksi napsahti kalalokki, harmaalokki ja telkkä.  Reilun puolentunnin odottelun jälkeen odottamamme nuori pikkukajava lensi aivan kärjen edestä ja sain linnun hyvin nopeasti vain kiikareihini ennen sen katoamista. Tilanne oli ikävä, koska Marko oli linnun nähnyt hyvin ja minä taas en....onneksi lintu kuitenkin löytyi uimasta ja sain linnun kivasti putkeen. Hyvä näin, koska pikkukajava on todellinen arvolaji 1.1.



Poistuessamme kärjestä hoitui kivoja metsälajeja vuodareiksi, kuten palokärki, hippiäinen ja tilhi.  Sitten jatkoimmekin matkaa pysähdelleen aina sopivan peltoaukean osuessa kohdalle. Tyhjää vaan oli....ei näkynyt sinisuohaukkaa eikä maakotkaa eikä oikeastaan yhtään mitään. Parhaimpana ehkä 5 kottaraista ja kaksi hiiripöllöä.


"terävä katse"

leppoisaa lekottelua pellonpäällä
Koska Taivassalosta ei kuulunut mitään, päätimme pysytellä alkuperäisessä suunnitelmassa. Seuraavaksi oli Kirkkonummen Vitträsk:n vuoro, jossa oli Markolle luvassa makea paikko eli härkälintu. Itse olin hoitanut lajin jo muutama vuosi sitten Laukaasta. No härkälinnun lisäksi paikalla oli myös kaksi silkkiuikkua, joten ihan pinnatta en myöskään minä jäänyt. 

Uikkujen jälkeen siirryimme Helsinkiin ja tarkemmin arabianrantaan, jossa oli jo kauan viihtynyt yksinäinen valkoposkihanhi. Upea rantakävelyreitti kuhisi kävelijöitä, joten ei auttanut muuta kuin lähteä koluamaan rantavyöhykettä. Lintu löytyikin kököttämässä rantakivellä, joten mainio paikkolaji napsahti allekirjoittaneelle.  

Hanhiprojektin aikana saimme tietää, että Lauttasaaressa kauan viihtyneet sepelkyyhkyt olivat näyttäytyneet äskettäin. Laji puuttui minulta, joten sinne siis. Saimme tovin kävellä ja etsiä lintuja, mutta mitään ei vaan tahtonut syntyä. Puhelinsoitti kaveriltani Jannelta pelasti homman. Linnut ovat täällä...sinne siis...ja kas viiden sepelpulun parvi hoitui. 

Lopetuspaikaksemme valitsimme Espoon Villa Elfvikin, jossa oli näyttäytynyt vielä jouluviikolla lehtokurppa.  Tunnelma tiivistyi illan hämärtyessä, mutta lehtopöllöä kummempaa emme havainneet. Päivä oli kuitenkin tuottoisa, sillä sain 4 uutta eka eka pinnaa.