maanantai 7. lokakuuta 2013

Rauhallista...

Aamulla lähdimme nousemaan Reservoiriin, koska siellä on nähty viimepäivinä tuhkakirvinen. Vaikka keli näytti alhalta selkeältä, niin nousun aikana homma muuttui täysin. Pilvet olivat kuitenkin liian alhalla ja taas mentiin pitkin huippua pilvessä. 

Aikamme kompattuamme kuulimme sopivaa ääntä, mutta sumu esti lintujen löytämisen. Lopulta päätimme luovuttaa ja jakauduimme pienempiin ryhmiin. No montaa minuuttia emme olleet ehtineet  kulkea, kun walkie talkie pärähti....Hannu oli löytänyt linnun...sinne siis. Homma ei kuitenkaan mennyt nytkään putkeen vaan ennen kuin me olimme löytäneet Hannun sumusta, niin lintu oli tehnyt katoamistemput. Tällaista tämä välillä on :-)

"Sekoilun" jälkeen aloitimme laskeutumisen ja tielle saavuttuamme jakauduimme kukin omiin suuntiin. Minä ja Hannu päätimme lähteä koluamaan da Vinteä, koska en itse ollut koskaan ollut siellä aikaisemmin. Paikka olikin aivan mieletön. Korkeita puita ja vanhoja kaatuneita puita...todellinen "ikimetsä". 

da Vinte
Jakauduimme Hannun ja Sepon kanssa eri puolille ribeiraa ja aikamme kuljettua, löysin latvustosta mielenkiintoisen pikkulinnun. Punasilmävireo oli jostain ilmestynyt eteeni ja siinä se sitten rauhassa ruokaili. Laitoin pojille "kuson" walkie talkiella, mutta eihän se mitään aiheuttanut...punasilmä kun on perusjenkki tällä saarella. 

No tästä ei kuitenkaan kauan mennut, kun tapasin Hannun, jonka kanssa jäimme suustamme kiinni. Jutustelu kuitenkin keskeutui tiukkaan TIK-ääneen....mikäs se oli...samassa kuului uusi TIK ja näimme nopeasti etenevän pienen tree warblerin...lähdimme perään ja sainkin linnun vielä kerran näkyviin. Muuta en ehtinyt nähdä kuin kaksi siipijuovaa ja keltainen alapuoli...no tuolla ei kovin pitkälle päästä. Aikamme pohdittuamme päätimme kuitenkin tiedottaa asiasta, koska olihan päivä ollut varsin rauhallinen....reilun tunnin päästä alkoikin porukkaa saapua, mutta linnusta ei ollut enää uutta havaintoa.

warbler bongausta
Homma alkoi jo tuntua menetetyltä ja päätimme vaihtaa auringon puolelle. No päästyämme alas, pärähti walkie talkie...Northen parula...homma oli siis selvä...pääasia, että lintu oli löydetty uudelleen ja saatu nyt määritettyä.



Illalla Mika väänsi Sendarille vielä "alttarin" ja asianmukaiset kukat asetettiin...toivottavasti saamme huomenna nauttia megasta...