lauantai 6. lokakuuta 2012

Rantakerttuli

Aamu alkoi eilisen punarintakardinaalin etsinnällä, mutta meidän osalta etsintä ei tuottanut tulosta. Lintu kuitenkin näyttäytyi jälleen lentokentän luona. Luonnollisesti yritimme bongausta, mutta heikoin tuloksin. Porukan hajaantuessa jälleen omille poluilleen kuului "walkie talkiesta" tieto laaksosta löytyneesta rantakerttulista. Markku soitti paikallisen taksin noutamaan meidät ja aika nopeasti olimmekin pelipaikalla. 

Kerttulibongausta

Päätähtikin suostui näyttäytymään varsin nopeasti ja aikamoiseksi yllätykseksi lintu pomppi avoimesti kiviaidalla sujahtaen välillä puskaan piiloon. Alla muutama dokumenttikuva linnusta. Valitettavasti välimatkaa oli liian paljon 300mm:lle. 


Rantakerttuli

Rantakerttuli

Vielä kerran kerttulia

Löytäjän tuuletusta

Onnistuneen kerttulinbongauksen jälkeen nautimme eväslounaan, jonka jälkeen lähdimme palaamaan kohti kylää. Matkan varrella pysähdyimme legendaariselle indigokardinaalipaikalle. Markku oli kertonut meille ensikertalaisille, että paikalla on käytännössä nähty joka ikinen vuosi kyseinen laji. Ei kuitenkaan tänävuonna. Lisäksi paikalla oli kaadettu puita.

Ajattelimme kuitenkin pitää juomatauon paikalla. Tauon jälkeen olimme jo lähteneet liikkeelle, kun Markku huomasin, että nyt metsästä kuuluu outoa ääntä. Yht'äkkiä indigokardinaali pomppasi näkyviin ja pudottautui "parturoituun" osaan. 

Indigokardinaalibongausta

Indigokardinaali
Loppupäivä menikin sitten laaksoissa kompatessa. Vastaan ei vaan tullut mitään ihmeellistä, mutta aika käsittämättömiä paikkoja nämä laaksot ovat. Kasvillisuus on mielettömän rehevää ja nyt kun on satanut reippaasti on maaperäkin kohtuullisen liukas. Oikeastaan pystyssä pysymiseen sai aika-ajoin tehdä töitä, koska maaperä on liukasta mutaa. 

Seppo "metsästää" uutta
Saari tarjosi siis ensimmäisenä kokonaisena päivänä kaksi amerikkalaista lajia. Juuri näitä tänne tultiin ihmettelemään ja toivottavasti huomenna saamme kokea jotain uutta.