torstai 12. huhtikuuta 2012

Sadepäivän helmet

Perinteiseen tapaan lähdimme liikkeelle heti viiden jälkeen, mutta tällä kertaa ilma oli viileää ja kosteaa. Lämpötila oli laskenut +23 tienoille ja ilmassa oli sateen tunnelma. No sadetta saatiinkin pitkin päivää ja lämpötila ei noussut koko päivänä +28 päälle.

Aamun ensimmäinen kohde oli Jahra Outfall. Isoin odotuksin kiertelimme kaislikon reunoja, mutta mitään ruokosirkkalintua ja rastaskerttusta parempaa ei paikalta löytynyt. Myös paikalla pesivät osmankäämikertut olivat varsin hiljaisia.

Jatkoimme matkaa Mutallah farm:lle, jossa vietimme tunteja välillä sadetta palmun alla pidellen. Paikka kuhisi pikkulintujen ja kovalla komppauksella kaivoimme esiin uudeksi retkilajiksi satakielen. Lintu kylläkään ei näyttänyt kovinkaan tutun oloiselta, koska oli hyvin harmaa.

Paikan muita mukavia lajeja olivat balkkaninsieppo, punapyrstölepinkäinen rotua phoenicuroides ja mustaleppälintu rotua semirufus. Varsinkin mustaleppälintu oli hyvin yhteistyökykyinen ja antoi kuvata itseään varsin leppoisasti.

Päivän viimeiseksi kohteeksi valitsimme Qasr joka on yksi Kuwait Cityn monista keskusplantaaseista. Tosin tämäkin viljelyalue oli todellakin nähnyt jo parhaat aikansa. Itseasiassa paikka oli varsin rähjäisessä kunnossa, mutta juuri rähjäisyyden syystä "tuoksui" rarimestalta. Heti pysähdyttyämme löysimme paikallisen smyrnankalastajan, joka oli minulle uusi wp pinna. Samasta paikasta löytyi myös neljä Intianmainaa, joita jäimme Sepon kanssa kuvailemaan. Markku, Pekka ja Jouni lähtivät kiertelemään paikkaa.

Kuvattuamme tarpeeksi mainoja, lähdimme mekin Sepon kanssa kiertelemään paikkoja. Välillä kuvailimme naaraspukuista balkkaninsieppoa. Saavuttuamme alueen keskiosiin, löysimme maassa istuskelevan vihermehiläissyöjän, joka osoittautui hyvin yhteistyökykyiseksi. Siinä "filmi" paloi, kun suomipojat saivat kuvata lähietäisyydeltä upeaa vihreää lintua.

Meidän kuvaussession keskeytti Jounin huuto " griseldis"! Laitoimme aika nopeasti jalkaa jalan eteen ja pääsimme havaintopaikalle....pojat selittivät, että tuossa se pomppi ihan avoimesti....sydän pomppaillen odotimme linnun näyttäytyvän myös meille. Aika nopeasti huomasinkin linnun kiipeilevät avoimesti ruovikon reunassa.

Voi sitä onnen purkausta kun ehdoton ykköstargetlaji basrankerttu oli nyt hoidossa ja vielä millä tavalla! Lintu näyttäytyi meille hyvin avoimesti ja saimme ihailla sitä kaukoputkella kaikessa rauhassa. Oli aika melkoisten kättelyiden, koska Markku oli kuitannut nyt toisen wp pinnan reissun aikana. Nyt Suomen wp-kärjen pinnat kirjoitetaan luvuin 759, hulppeaa!

Aikamme kerttua ihmeteltyämme, lähdimme jälleen kiertämään aluetta. No kauan ei tarvinnut kuvailla lintuja, kun Jouni huusi jälleen....ja sitten juostiin. No, nyt hoitui minulle jälleen elis, idänorfeuskerttu. Lintu pomppi käkkärässä ihan rauhassa ja voi sitä hymyä. Sitä oli oikeasti vaikea peitellä.

Paikkalla havaitsimme myös punapäälepinkäisen, 8 hopeatilheä ja yhden hyvin mielenkiintoisen sylvian. Tämän linnun identiteetti ei ole vielä täysin selvä, mutta selvittely on käynnissä. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että sateesta huolimatta päivä oli ihan mieletön. Olimme saaneet Sepon kanssa kuvailla upeita lajeja kaikessa rauhassa ja bonuksena päivä antoi minulle kolme uutta wp-pinnaa. Näihin tunnelmiin on hyvä sulkea silmät - aamulla jatketaan :-)