lauantai 3. joulukuuta 2011

Kyyhkysjahtia

Heräsimme seitsemän aikoihin pimeään aamuun. Nopea varusteiden pakkaaminen ja sitten runsaalle aamiaiselle. Kahdeksan aikoihin olimme valmiit starttaamaan ensimmäiselle kunnon retkelle. Pienen sekoiluun jälkeen löysimme TF 5 tielle, joka veisi suoraan aamun aloituspaikalle. Playa del Socorron näköalapaikka löytyikin helposti ja pääsimme aloittamaan kyyhkysjahdin. Päivän kohdelajiksi olimme valinneet palmankyyhkyn.

Paikka oli aivan rannassa ja näköalapaikan vierestä kohosi komea kalliorinne. Kuulemma paikka oli varma kyyhkymesta, mutta vaikka kuinka selasimme rinnettä, ei kyyhkyistä näkynyt vilaustakaan. Sen sijaan paikalla partioi komea arabihaukka pariskunta ja muutama tuulihaukka. Todennäköisesti hauskat pitivät huolen, ettei paikalla näkynyt petolintujen "paisteja".

Toisaalta oli makeeta seurata arabihaukkojen partiointia, olihan kyseessä minulle uusi laji :-). Lisäksi paikalla näkyi muutama kanarianhemppo, joka oli myös minulle uusi laji. Valitettavasti linnut eivät olleet kuvausetäisyydellä.

Aikamme staijattuamme, päätimme siirtyä seuraavaan kyyhkyspaikkaan Icod el Altoon. Paikalle ei ihan noin vaan tietä meinannut löytyä, mutta aivan hämmästyttävällä tuurilla löysimme tien läpi rinnekaupungin. Rehellisesti meinasi välillä loppua usko auton kyvystä nousta kapeita ja jyrkkiä teitä ylös. Onneksemme auto kesti tiukat nousut vaikka revitin sitä säälimättömästi ykkösvaihteella.

Paikalle päästyämme aloimme ihmetellä aina vaan ylöspäin kohoavia vuoria. Näköalapaikain päällä partioi tuulihaukkapariskunta, mutta tunnin staijauksella ei palmankyyhkystä ollut näkynyt vilaustakaan. Oli siis aika istahtaa kahville turistikahvilaan.

Kahvien jälkeen päätimme siirtyä Gruz Santan makeanveden altaalle. Paikka löytyi nyt helposti ja lintuja alkoi näkyä heti varsin mukavasti. Erityisesti altaan ympäröivät viljelyspläntit kuhisivat lintuja. Ei tarvinnut kahta kertaa kehottaa kaivamaan esiin kuvauskaluston. Pääsimme kuvaamaan kanarianhemppoja, kanariantiltaltteja ja samettipääkerttuja. Allekirjoittaneen kuvaukset keskeytti iloisesti ääntelevä afrikansinitiainen, joka oli tietysti uusi laji minulle. Lintu olikin kivasti kuvattavissa ja kamerat lauloivat...

Aktiivisen kuvaussession jälkeen alkoi kuvien läpikäynti...mutta miksi minun kuvat olivat pehmeitä....nopealla testailulla asia ei selkiytynyt. Tilanne oli varsin karu, kamera teki suttuista jälkeä, vaikka Rajalan pojat olivat sitä edellisellä viikolla juuri viritelleet. Tilanne ei kyllä naurattanut ja jos en saa sitä huomenna "kotikonstein" korjattua, pitänee soittaa maanantaina Suomeen.

Vaikka kamera teki suttuista jälkeä, ei auttanut pysähtyä vaan päätimme lähteä vielä ylöspäin kohti sumuisia vuoria. Tiet olivat aidosti todella jyrkkiä ja kapeita. Auto huusi " hoosiannaa" kivutessa aina vaan ylöspäin. Kohtuullisen kovan yrittämisen jälkeen löysimme hyvännäköiseen paikan kyyhkysjahdillemme.

Staijasimme sumussa vuorenrinteitä kiihkeästi ja näimmekin n.25 kanariankyyhkyä, mutta ei vieläkään vilaustakaan päivän etsintäkuulutetusta. Lopulta lähdimme laskeutumaan alas, mutta olimme päättäneet vielä yrittää palmankyyhkyn Icod el Altosta. Nyt oikea tie löytyikin helposti ja päätimme olla paikalla pimeään saakka. Aktiivinen rinteen katselu ei tuottanut tulosta, vain muutama kanariankyyhky tuli nähtyä. Pimeän tullen oli pakko lopettaa...joskos kyyhky hoituisi La Comeran saarelta....