torstai 8. joulukuuta 2011

Kanariantasku

Jatkoimme siitä, mihin eilinen oli päättynyt eli aavikolle kävi tiemme heti aamutuimaan. Heti saavuttuamme Tindaya aavikolle alkoi tapahtua. Ensimmäiset hietakyyhkyt lähtivät auton edestä ja samalla paikalla näkyi myös muutama pikkukiurukin.

Lähdimme jatkamaan aavikkotietä eteenpäin ja ei mennyt kauankaan kun tiellä käveli komea lännen kaulustrappi. Itseasiassa paikalla oli yhteensä 4 lintua ja niitä todellä pääsi ( siis Janne ) kuvaamaan. Parhaimmillaan linnut ruokailivat muutaman kymmenen metrin päästä meitä.

Onnistuneen aavikkoreissun jälkeen lähdimme yrittämään viimeistä endeemien, kanariantaskua El Cotillosta. Komppailimme aktiivisesti kivimuureja, mutta isolepinkäistä parempaa ei näkynyt. Ei auttanut kuin lähteä kohti Barranco de La Torrea.

Paikka löytyi kivasti ja lähdimme kulkemaan kuivunutta joenuomaa eli Wadia. Paikka oli makean näköinen ja paikallinen hiirihaukka huuteli aivan päällämme. Emme varmaan ehtineet kulkea uomaa pitkin kuin vajaan kilometrin, kun Janne huomasi ensimmäisen taskun.

Asetuimme ihmettelemään koirastaskua wadin pohjalle ja siinä Jannen kuvaillessa huomasin, että paikalla oli itseasiassa kaksi koirasta ja yksi naaras. Tunnelma on varsin levollinen, koska viimeinen targetlaji oli nyt hanskassa. Siinä vaan istuttiin ja ihmeteltiin lintuja ja maailman menoa.

Taskujahdin jälkeen lähdimme vielä takaisin Catalina Garcian altaalle. Altaalla oli nyt hieman enemmän porukkaa ja tapasimme myös linnun löytäjätiimin. Ruotsalaisen Bosse Carlssonin kanssa tuli muutama sana vaihdettua tästä upeasta lajista.

Altaalla oli jälleen kivasti lintuja kurnuliejukanan lisäksi. Ruostesorsien lisäksi altaalla uiskenteli viiden tavin porukka. Tarkemmin katsottuna yksi linnuista ei ollutkaan meidän kotimainen tavimme vaan amerikanserkku eli naaraspukuinen sinisiipitavi. Lintua ihmetellessämme saimme kuulla, että altaalla oli näkynyt laji noin kuukausi sitten eli mitään löytökuittia ei tullut, mutta määrityksellisesti varsin mukava pala.

Lieterannalla kahlaili myös muutama kahlaaja ja yksi näytti varsin valkoperäsirrimäiseltä....lintu oli kaiketi nuori talvipukuinen valkoperäsirri, mutta täytyy vielä katsella Jannen kuvia lajin tunnistamiseksi.

Illan hämärtyessä lähdimme ruotsalaisten kanssa tarkistamaan pikkukorppikotkien ruokintapaikkaa. Paikalle päästyämme ensimmäinen korppikotka lensi majesteettimäisesti meidän yli. Hämärtyvässä illassa näimme yhteensä 4 pikkukorppikotkaa ja kaksi hiirihaukkaa.

Oli tullut aika hyvästellä ruotsalaiset ja jatkaa matkaa kohti lentokenttää. Kaikki sujui hyvin ja potkurikone toi meidät takaisin Teneriffalle puoli kymmenen maissa paikallista aikaa. Fuerteventurasta jäi todella hyvä maku - sinne todella voisi palata joskus kuvausmielessä. Lintuja oli paljon ja maisemat huikeat!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti