lauantai 4. tammikuuta 2014

Lämmin vuodenaloitus

Vuodenvaihde vaihtui varsin lämpimissä tunnelmissa ja lumesta ei oikeastaan koko eteläisessä suomessa ollut tietoakaan. Toki ennenkin on ollut lämpimiä alkutalvia, mutta hieman hämmennystä herätti +6 astetta klo 06 aamulla. Aikamoista!

Olimme Markon kanssa suunnitelleet vuoden 2013 viimeisinä päivinä 1.1 reittiämme puutelajiemme pohjalta. Ennen Taivassalon kyhmyhaahkaa oli ollut "paketti" erityisen tiivis keskittyen, Kirkkonummelle, Espooseen ja Helsinkiin. Luvassa oli kaikenlisäksi vielä kivasti ns. arvolajeja. Kun sitten 30.12.2013 löytyi tuo kyhmyhaahka, niin piti hieman tehdä valintoja. Tosin helpostihan niistä selvittiin, koska pääkaupunkiseudun paketti oli tiivis eli sieltä kannatti jokatapauksessa aloittaa. Taivassaloon kyllä ehtisi siirtymään iltapäivän aikana, jos lintu olisi edelleen paikalla.

Olimme ensimmäisten joukossa Kirkkonummella, tarkemmin Porkkalan kärjen parkkipaikalla. Auringonvalosta ei ollut vielä tietoakaan, joten istuskelimme ihan rauhassa kahvia ryystäen.  Porukkaa alkoi valumaan kahdeksan jälkeen ja kohta olimmekin jo isossa jonossa matkalla kärkeen. Kärjen kalliot olivat ihan mielettömän liukkaita, joten sai kyllä kävellä ihan todella varoen, jotta ei kaatunut. 

Pääsimme kuitenkin ehjinä kärkeen, toki osa jäi suosiolla ns. välikärkeen. Valon lisääntyessä ensimmäiset lokit alkoivat liikkumaan ja vuodariksi napsahti kalalokki, harmaalokki ja telkkä.  Reilun puolentunnin odottelun jälkeen odottamamme nuori pikkukajava lensi aivan kärjen edestä ja sain linnun hyvin nopeasti vain kiikareihini ennen sen katoamista. Tilanne oli ikävä, koska Marko oli linnun nähnyt hyvin ja minä taas en....onneksi lintu kuitenkin löytyi uimasta ja sain linnun kivasti putkeen. Hyvä näin, koska pikkukajava on todellinen arvolaji 1.1.



Poistuessamme kärjestä hoitui kivoja metsälajeja vuodareiksi, kuten palokärki, hippiäinen ja tilhi.  Sitten jatkoimmekin matkaa pysähdelleen aina sopivan peltoaukean osuessa kohdalle. Tyhjää vaan oli....ei näkynyt sinisuohaukkaa eikä maakotkaa eikä oikeastaan yhtään mitään. Parhaimpana ehkä 5 kottaraista ja kaksi hiiripöllöä.


"terävä katse"

leppoisaa lekottelua pellonpäällä
Koska Taivassalosta ei kuulunut mitään, päätimme pysytellä alkuperäisessä suunnitelmassa. Seuraavaksi oli Kirkkonummen Vitträsk:n vuoro, jossa oli Markolle luvassa makea paikko eli härkälintu. Itse olin hoitanut lajin jo muutama vuosi sitten Laukaasta. No härkälinnun lisäksi paikalla oli myös kaksi silkkiuikkua, joten ihan pinnatta en myöskään minä jäänyt. 

Uikkujen jälkeen siirryimme Helsinkiin ja tarkemmin arabianrantaan, jossa oli jo kauan viihtynyt yksinäinen valkoposkihanhi. Upea rantakävelyreitti kuhisi kävelijöitä, joten ei auttanut muuta kuin lähteä koluamaan rantavyöhykettä. Lintu löytyikin kököttämässä rantakivellä, joten mainio paikkolaji napsahti allekirjoittaneelle.  

Hanhiprojektin aikana saimme tietää, että Lauttasaaressa kauan viihtyneet sepelkyyhkyt olivat näyttäytyneet äskettäin. Laji puuttui minulta, joten sinne siis. Saimme tovin kävellä ja etsiä lintuja, mutta mitään ei vaan tahtonut syntyä. Puhelinsoitti kaveriltani Jannelta pelasti homman. Linnut ovat täällä...sinne siis...ja kas viiden sepelpulun parvi hoitui. 

Lopetuspaikaksemme valitsimme Espoon Villa Elfvikin, jossa oli näyttäytynyt vielä jouluviikolla lehtokurppa.  Tunnelma tiivistyi illan hämärtyessä, mutta lehtopöllöä kummempaa emme havainneet. Päivä oli kuitenkin tuottoisa, sillä sain 4 uutta eka eka pinnaa.