Prosu & hylsy

Kesäkuun viimeisenä päivänä kaverini Ville-Veikko Salonen löysi Kaarinasta tulipäähippiäisen, mutta sadepäivä oli pyhitetty talon siivoukselle. Ajatus kuitenkin linnun bongaamisesta kasvoi iltaa kohden ja alkuillasta sovittiin Janne Riihimäen kanssa, että aamulla mennään paikalle.

Aamu valkeni kauniina ja kohtuullisen lämpimänä. Näin saapuessamme paikalle oli jo lintu havaittu. Paljon ei tarvinnut meidänkään haeskella vaan lintu lauloi heti autosta astuessamme aktiivisesti. Merkillepantavaa oli linnun melkoinen liikehdintä. Havaintoaikanamme lintu liikkui muutaman satametriä ja lauloi kirkasta sävelmäänsä aktiivisesti. Valitettavasti lintu kuitenkin pysyi puiden suojissa, jotta kuvia ei irronnut. No, laji oli minulle Suomen prosu, koska ensimmäinen havikseni Suomesta on vuodelta 1993 eli johan siitäkin on jo aikamoinen aika :-)

Aamukahvien jälkeen jatkoimme matkaa Forssaan, missä oli perjantaina löydetty grönlanninlokki. Lintu oli havaittu myös lauantaina, joten päättelimme linnun asettuneen aloilleen. Toisin kuitenkin kävi, staijailimme kaatopaikan herkullisessa miljöössä muutaman tunnin turhaan. Toisaalta täytyy todeta, että lokkien katselu ei todellisuudessa ollutkaan niin tyhmää puuhaa mitä olin ajatellut. Rehellisesti sanoen olin positiiviesti yllättynyt lokkien katselun mielekkyydestä. Ehkäpä matkaan lähiaikoina uudelleenkin johonkin kaatopaikkaan ihan vaan ihmettelemään lokkien määritystä.