TLY:n kesäralli

Heinäkuun ensimmäisenä lauantaina rallataan perinteisesti Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen kesäralli. Ralli on ns. pohjustamaton eli rallialue arvotaan aina aloituskokouksessa, joka pidetään perjantaina klo 1800 Orikedon Shellillä Turussa. Itse ralli alkaa heti klo 1900 ja jatkuu siitä yhtämittaa lauantaihin klo 1300 saakka.

Tänävuonna aloituskokoukseen kokoontui 15 joukkuetta ja olimme jälleen kerran meidän vakiojoukkueella liikenteessä. Arpa ei ole aiemmin "suosinut" alueen itäisiä kolkkia, mutta tänävuonna sitten nousi Salo II eli uuden kuntafuusion myötä syntyneen Salon etelä ja itäosat. Luvassa oli siis todellinen kotikenttäralli, koska meidän joukueen jokainen jäsen ( minä, Mika Korkki ja Markus Ahola) oli aloittanut lintuharrastuksensa nimenomaan näiltä kulmilta.

Lähdön tunnelmaa

Vaikka kisa-alue oli meille todella tuttu, niin hieman oli tarvetta tarkastella alueen maantieteellisiä rajoja.    Luvassa oli merta, peltoja ja lehtometsiä.

Markus ja Mika tutkii rallialueen rajoja

 Kohtuullisen moni joukkue kokoontui aloittamaan Halikonlahdelle, vaikka itse alue ei kuulunutkaan ralliin. Altaille kuitenkin pystyi tihrustamaan Salonjokilaakson itäpuolelta ja näin moni mainio vesilintu- / kahlaajalaji tuli hoidettua listoille. Halikonlahden jälkeen jengit alkoivat hajaantua alueen eri kolkkiin ja me matkasimme kohti Teijoa. Hamarijärveltä tuli kivasti suo- ja vesilintulajit plakkariin ja oli aika siirtyä Saurun peltoaukeille yölaulajia kuuntelemaan. Yö oli hieman tuulinen, mutta lämmin, joten pensassirkkalintu, viitasirkkalintu, ruisrääkkä ja kehrääjä tuli kohtuullisen helposti listalle.

"Tiukkaa tapittamista"

Aamun valjetessa oli aika lähteä metsään kuuntelemaan laululintuja ja niitäkin oli ihan kivasti äänessä. Rautiainen, peukaloinen ja jopa idänuunilintu tuli listaa komistamaan. Sadan lajin rajapyykki ohitettiin siis hyvissä ajoin ennen päivän lämpenemistä. Aamupäivän aikana käytiin vielä Särkisalossa kuittaamassa pakolliset merilajit, kuten haahka, valkoposkihanhi, räyskä ja isokoskelo. Merikotkaa ei vaan löydetty, vaikka yritystä oli ihan kivasti. Lopetuslajeiksi käytiin kuittaamassa Hamarijärveltä törmäpääsky ja nuolihaukka.

Viel jaksaa tapittaa merelle

 Rallin purku alkoi perinteiseen tapaan ravintola Koulussa klo 1900. Alueen monipuolisuudesta johtuen oli luvassa pitkähkö purku, joten virvokkeita kuumana kesäiltana kului :-) Aina 100 lajiin saakka joukkueet olivat hyvin tiiviisti kasassa. Kärkipaikkaa piti eri joukkueet hallussa purun edetessä. Kuitenkin 115 lajia alkoi tehdä useimmille tiukkaa ja rallitarinoita alkoi kuulua kasvavaan vauhtiin. Meidänkin oli lopetettava 120 lajin kohdalla ja tällä tuloksella sijoituimme viidenneksi samalla lajimääräällä neljänneksi tulleen kanssa. Heillä oli vain parempi aika eli lajimäärä oli saatu nopeammin kasaan. Mutta ei ollut mitallisijatkaan kaukana, koska kolmanneksi tulleella joukkueella oli 121 lajia ja toiseksi tulleella 122 lajia. Voittajajoukkueesta ei kuitenkaan ollut mitään epäselvyyttä sillä heidän tulos oli kaikkien aikojen toseksi kovin. Hannu Huhtisen, Pasi Laaksosen, Tuomas Seimolan ja William Velmalan jengi kahmi kokoon 132 lajia, joka on oikeasti älyttömän hyvä tulos. Nöyrät onnittelut voittajille!

Jännitys purkautuu purkutilaisuudessa

Prosu & hylsy

Kesäkuun viimeisenä päivänä kaverini Ville-Veikko Salonen löysi Kaarinasta tulipäähippiäisen, mutta sadepäivä oli pyhitetty talon siivoukselle. Ajatus kuitenkin linnun bongaamisesta kasvoi iltaa kohden ja alkuillasta sovittiin Janne Riihimäen kanssa, että aamulla mennään paikalle.

Aamu valkeni kauniina ja kohtuullisen lämpimänä. Näin saapuessamme paikalle oli jo lintu havaittu. Paljon ei tarvinnut meidänkään haeskella vaan lintu lauloi heti autosta astuessamme aktiivisesti. Merkillepantavaa oli linnun melkoinen liikehdintä. Havaintoaikanamme lintu liikkui muutaman satametriä ja lauloi kirkasta sävelmäänsä aktiivisesti. Valitettavasti lintu kuitenkin pysyi puiden suojissa, jotta kuvia ei irronnut. No, laji oli minulle Suomen prosu, koska ensimmäinen havikseni Suomesta on vuodelta 1993 eli johan siitäkin on jo aikamoinen aika :-)

Aamukahvien jälkeen jatkoimme matkaa Forssaan, missä oli perjantaina löydetty grönlanninlokki. Lintu oli havaittu myös lauantaina, joten päättelimme linnun asettuneen aloilleen. Toisin kuitenkin kävi, staijailimme kaatopaikan herkullisessa miljöössä muutaman tunnin turhaan. Toisaalta täytyy todeta, että lokkien katselu ei todellisuudessa ollutkaan niin tyhmää puuhaa mitä olin ajatellut. Rehellisesti sanoen olin positiiviesti yllättynyt lokkien katselun mielekkyydestä. Ehkäpä matkaan lähiaikoina uudelleenkin johonkin kaatopaikkaan ihan vaan ihmettelemään lokkien määritystä.

Kuusamon SM-lintumarathon

Keskiviikkona koitti vihdoin aika lennellä Oulun ja sieltä bussilla Kuusamoon. Rallijoukkueemme toinen osapuoli eli Mika Korkki oli jo paikkalla ollut lähes viikon ja oli nyt minua sovitusti vastassa bussiasemalla. Tilanne päätettiin päivittää päivällisellä paikallisessa ABC-ravintolassa. Mättöruokailun jälkeen oli aika lähteä maastoon.

Ajatuksemme oli kiertää vielä osittain hyviksi tietämiämme lintupaikkoja ja osaltaan varmistella muita paikkoja. illan, yön ja aamun aikana tuli koettua taas mitä upeimpia hetkiä sumuisilla erämaajärvillä, soilla ja ikimetsissä. Mikä tärkeintä, myös lintuja näkyi hyvin ja hyvillä fiiliksillä painuimme nukkumaan.

Heräsimme "uuteen päivään" torstai-iltapäivällä ja lähdimme kaupan kautta rallin aloituskokoukseen. Aloituskokouksessa käytiin perinteisesti läpi osallistuvat joukkueet, joita oli tänävuonna 20. Lisäksi keskustelimme sääntömuutoksista ja viimeaikaisista havainnoista. Perinteiseen tyyliin yhdelläkään joukkueella ei luonnollisestikaan ollut oikeastaan yhtään hyvää havista pohjustuksissa. Lisäksi valittiin osallistujien keskuudesta rallille jury, jonka tehtävänä oli ratkoa epäselvät havainnot ja tarkistaa myös mielenkiintoisimmat havainnot ja niiden luotettavuus. Lisäksi jury valitsee rallissa havaittujen lajien joukosta parhaan lajin, jonka havainnoijat saavat vuodeksi "Paras-havis" kiertopalkinnon. Olin hieman yllättynyt, kun minut valittiin Juryyn ja itseasiassa vielä sen puheenjohtajaksi.

Aloituskokouksen tunnelmaa

Aloituskokouksen jälkeen painuimme Mikan kanssa majoitukseemme, jossa aloitimme perusteellisen rallireitin ja strategian suunnittelun. Suunnittelua hieman vaikeutti sadetutkan lupaama voimakas saderintama, joka ennusteen mukaan oli alkava puoliltapäivin ja jatkuvan aina ilta kuuteen saakka. Suunnittellessamme reittiä päätimme asettaa rallillemme 3 tavoitetta.
1. ensimmäisen kerran 110-lajin ylitys. Tavoite oli oikeastaan jo asetettu kevään sauna- ja kuvailloissa, joissa aihetta oli niin monesti sivuttu. Tavoitteen saavuttaminen oli mennyt hieman haasvamakkaksi, koska rallijoukkueemme oli kaventunut ikävän poisjäännin vuoksi kahden hengen tiimiksi. Onneksi kuitenkin Mikan pohjustuksissa oli viikon aikana havaittu yhteensä 118 lajia.
2. Ehkä rallisuoritus. Ajatuksemme oli suunnitella niin tiivis rallireitti kuin mahdollista. Aikaisempien rallien kautta oli vahvistunut tunne, että menestyminen ei perustu älyttömään ajeluun vaan maksimaaliseen maastossa vietettyyn aikaan. Suunnittelun pohjalta saimme reitiksemme tiiviin kokonaisuuden, joka lupasi jopa alle 300km suoritusta. Tämä on oikeasti aika lyhyt reitti Kuusamon olosuhteissa, koska normaalisti joukkueet ajelevat 400 ja 500 kilometrin välissä olevia reittejä.
3. Ei yhtään tyhjää tuntia. Strategiaksemme valitsimme hitaan etenemisen eli joka tunti oli tavoitteena nähdä ainakin yksi uusi laji. Tällainen hidas kiiruhtaminen pitää mielenkiinnon yllä pitkässä 24 tuntia kestävässä rallissa paremmin, kuin nopea eteneminen maksimilajimäärään.

rallireitin "taimausta"

Reitti ja strategia saatiin valmiiksi hieman ennen puoltayötä ja oli aika painua nukkumaan.

Kohtuullisen hyvän yöunen jälkeen oli aika mennä syömään kunnon hotelliaamiainen ja sitten kohti aloituspaikkaa. Aloituspaikaksi olimme valinneet pikkutyllin pesimäpaikan, joka toki oli hieman riskialtis valinta. Emme meinaan olleet havainneet lajia pohjustuksissa, mutta luotimme tietoomme lajin paikallaolosta. Näin myös kävi, että aloitimme uudella rallilajilla eli pikkutyllillä 0900. Paikalta hoitui myös kymmenkunta muuta lajia.

Aloituspaikalta jatkoimme metsäteitä pitkin kohti itää ja välillä oltiin jo hyvinkin lähellä naapuria, kuten kuvasta näkyy :-)

Idän koukkauksen jälkeen ajelimme staijaamaan "salaiseen" paikkaan, jossa olimme suunnitelmamme mukaisesti päättäneet viettää aikaa sateen alkamiseen saakka. Petolintuja näkyikin ihan kivasti, koska saimme paikalta hoidettua mm. kanahaukan, maakotkan, merikotkan, piekanan, kalasääsken ja nuolihaukan. Sade saapuikin ajallaan ja siirryimme staijikukkulalta aika reippasta vauhtia autoon sadetta suojaan. Melkoiseksi hämmästykseksi sade lakkasikin jo muutaman kymmenen minuutin jälkeen ja tämän jälkeen sadetta ei siis enää rallissa niskaan tullut. Sen sijaan lajeja tuli tasaiseen tahtiin ja pohjustuksemme piti kiitettävästi.

Iltapäivän ja alkuillan aikana koimme rallimme raskaimmat tunnit, koska homma eteni yhden lajin tuntivauhtia neljän tunnin ajan. Onneksi ei kuitenkaan tullut "negatunteja" vaan pystyimme pitämään kiinni tavoitteestamme. Illan hämärtyessä kohti yötä alkoi taas homma toimimaan. Lajeja tuli ja välillä seisoskeltiin kilpailevien joukkueiden kanssa samoilla mestoilla, kuten kuvasta näkyy.

Paikalta hoidettiin mustakurkku-uikku

Yön pimeinä tunteina teimme ainoan reittimuutoksen koko rallimme aikana, koska pohjustetut kurjet eivät olleetkaan paikalla. Kuten arvata saattaa, luoviminen ei tuottanut tulosta vaan ohariksi meni. No tämän jälkeen pysyimme tiukasti suunnitelmassamme ja aamun kirivaiheen aikana hoitelimme Valtavaaran ja Konttaisen alueelta mm. sinipyrstön, punatulkun, idänuunilinnun, kuukkelin, pohjantikan ja käpytikan. Tässävaiheessa tajusimme, että olemme todellakin ennätysvauhdissa. Tieto tästä nosti mielialoja aika korkealle ja väsymys ei todellakaan painanut vaan apinan raivolla painettiin menemään :-)

Valtavaara&Konttainen on useimpien rallijoukkueiden suosiossa, kuten kuvasta näkyy

Vaaraseikkailun jälkeen painuimme jälleen itään laululintuja hoitelemaan. Niitä tulikin kivaan tahtiin, kun sirittäjä, lehtokerttu ja bonuksena Tilhi tuli listaamme kaunistamaan.  Kello kahdeksalta teimme ratkaisun, että lähdemme kohti keskustaa, koska meiltä puuttui edelleen hernekerttu ja sellainen oli meillä pohjustuksissa keskustan alueella. Matkalta hoisimme paikallisesti kaartelevan haarahaukan, joka oli sitten meidän 110 laji. Tavoite oli saavutettu, mutta nälkä kasvoi. Saavuimme pelipaikalle n. 0845 ja heti plokkasin paikalta paikallisen suokukon. Lähes suoraan suokukkohaviksen jälkeen mika puolestaan plokkasi hernekertun laulamasta ja näin listamme pysähtyi 0846 lukemiin 112.

Oli aika painua hotellille aamiaiselle ja nukkumaan. Muutaman tunnin unien jälkeen ryhmityimme yhteiskuvaan ja purkutilaisuuteen.

Purku eteni reippaasti ja aika nopeasti kävi selville että tänäkin vuotena jo viidesti aikaisemminkin voittanut Doz K Hahn tulee jälleen viemään himoitun kiertopalkinnon. Oikeastaan tilanteesta teki jännittävän se, että tekeekö joukkue uuden ennätyksen lajimäärässä. Parhaan tuloksen on aikanaan tehtaillut Paras A-ryhmä  ja 136-lajin yhteismäärää on pidetty "rikkoutumattomana". Kuitenkin "Dozkit" pääsi surkeana pöllövuotena 134-lajiin eli kyllä se ennätys vielä rikotaan...

Voittaja joukkueen himoittu kiertopalkinto

Palkintosijoilla olijat

 Moni piti tämänvuoden rallia valmistautumisena ensivuoden 30-vuotisjuhlaralliin ja yllättäen purkuun saapui myös tunnelmaa aistimaan yhden "menneisyyden" voittajajoukkueen jäseniä. Toivottavasti tämä ja muut voittajajoukkueet saavat jäsenensä vielä kerran leikkiin ryhtymään ja juhlarallissa rallaisivat kaikki legendaariset joukkueet vielä kerran Kuusamon herruudesta ja SM-mitalleista.

Legendaarisen Paras A-ryhmän jäseniä

Meidän ralli meni siis jokaisen osa-alueen osalta loistavasti. Yhteislajimäärä 112 ylitti tavoitteemme, rallikilometrejä tuli vain 296 ja yhtään negatuntia ei kirjattu meidän tilillemme. Näissä tunnelmissa oli hyvä syy hieman juhlistaa onnistunutta suoritusta. Ensivuonna sitten parannetaan edelleen suoritustamme.